2007-04-08 - Australi haviar bolson zarim neg sonin hachin
Odoogoos 150n jiliin umnu Europoos tuulaig Australid angiin zorilgoor avchirchee. Harin Australid uuguul mahchin amitan baigaagui uchir tuulainuud tun udalgui het iheer urjij ehelsen baina. Hursiig iheer hundiilj, hursnii elegdliig turgesgedeg, urgamalan burhevchiig urgaj amjih tsag ugulgui idej ugui hiideg geh met. Dunguj 3n sartaigaasaa urjild orj, neg emegchin tuulai jild 40 hurtel bujin gargadag geheer argagui biz. Ehendee ch agnah, horduulah, uuriig ni tesleh zereg ulamjlalt argaar uzej baij. Medeej yaj diildeh ve dee. Etsest ni 1950d ond Europoos zuvhun tuulaig uvchluulj, uhuuldeg virusiig australiin tuulaid nevtruulj. Saya sayaraa uhej bsan bna unuuh tuulainuud chini. Tegeed baigali yamagt zamaa oldog yum hoino darhlaa uusch, uhehee baigaad, dahiad l urjij ehelsen bna. Daraa ni 1980d ond dahij uur virus avchirsan ni mun l ehendee hyaruulj bgaad odoo barag uilchilehee baij baigaa yum bna. Jildee 300d saya dollariin hohirol uchruuldag aj. Daraagiin uvchniig avchrah tsag irsen yum bolov uu daa.
3-4 honogiin umnu yumuudaa neg nuhur hotiin dunduur goliin ergeer tenej yavaad neg tom bah olood avchihsan zuragtaar garaad od bolj bsan harin uchigduruus ehleed mundag tom erdemted ni, bah melhii urjeed, tarhaad dendej bna geed uilah ni halag yum yarij bna. Bas heden jiliin ch umnu yum, Australiin zuun hoid hesgeer goliin ergeer zarim neg shavjiig ustguulah gej bah melhiig nutagshuulj. Nuguuh ni bas urjeed zogsohgui hemjee ni zambaraagui tomorch yag tanii tolgoi shig hemjeetei bolj. Gol ni biyesee hor yalgaruuldag uchraas idsen mahchin amitad ni uheed taardag gene. Anh zuvhun zuun hoid ergeer bsan bol odoo Australiig toirood buh ergeer ni shahuu tarhchihsan yum bna. Baigaliaar bodlogotoi toglohgui bol osoltoi ed bololtoi.
Shumuulaar damjij olon huniig alaad bdag haluun humhaa gegch uvchnii esreg ajillaj baigaa erdemted huniig bish harin damjuulaad baigaa shumuuliig ni darhlaajuulah geniig shumuuld suulgaj uzsen buguud iheehen uudrug ur dun avch. Teriigee udahgui baigalid zerlegeer gargah yum gene lee. Yu l boldog bol doo.
Sidnein baruun hesegt orshih negen ailiin baishingiin hananaas tos ursch garch ireed, bas ul medegdeh uns shig zuil uuruu ayandaa tavilganuud deer ni bii bolood, humuus, bur asar olon hun tend ni ochij, uilj, yurtuntsiin ezniigee magtan duulj, ter uns, tosond hursen hun ni uvchnuusuu salj bna gene. Nuguu ailiin humuus ni sumees lam avchirchihaj. Lam ni ene bol burhanii dohio ene ter geed l. kue ter humuusiin itgej, yanz bur bolj bna gej yuhev. Melmeruuleed l bh ni ter. Tegeed 7 gej TV suvgiinhan ter tos, uns.g ni shinjilgeend ugsun, baga zergiin tostoi us gej garsan. Tehdee bas yag yu boloh, yaj garch ireed bgaag ni helj chadahgui bna lee.
|
